Hakutulos

Mellavaaran laavu

  • Mellavaaran laavu. Kuva: AT

    Mellavaaran laavu. Kuva: AT

Mellavaaran laavu

Mellavaaran laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 8,7 km länteen, Mäntyvaara - Pohtimolampi reitin varrella.

Hirsirakenteinen laavu on noin kilometrin päässä Mellalammesta, Mellavaaran etelälaidassa. noin 40 m:n päässä reitistä. Laavulla on tulipaikka, puuliiteri ja jäteastia.

Rovaniemen keskustasta Ratakatua ja edelleen Korkalovaarantietä yhteensä noin 4,3 km, josta oikealle Mäntyvaarantietä noin 1,7 km pysäköintialueelle, josta matkaa laavulle polkua tai talvella latua pitkin noin 3,4 km. Korkalovaarasta hiihtolatua pitkin matkaa on noin 5 km.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 15360
  • Latitude: 66.5285248210667
  • Longitude: 25.5364334820047

Lähellä olevia kohteita

  • Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta sisältää 17 kohdetta...
  • Keskustan veistoskävely
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Keskustan veistoskävely sisältää 13 kohdetta...
  • Seppänen Ensio - KATKENNEET KAHLEET (1981)
    Kemiläisen taiteilijan Ensio Seppäsen (s.1924) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki ja se sijaitsee Jääkäripuistossa Lapinkävijäntiellä. Veistos on tehty kivestä. Vaalea keskuskivi on Imatralta, muut kivet on tuotu Sodankylän Rieston kummusta...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)
    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Poskiparta Kari - LAPIN RAJAVARTIOSTON MUISTOMERKKI (1979)
    Lapin rajavartioston muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta. Se sijaitsee vanhan Rajavartioston esikuntarakennuksen paikalla, joka purettiin 1960- luvulla. Muistomerkin muodostaa vanhan rajavartioston pääportin porttipaadet ja sen jalusta on muurattu Inarinjärvestä kerätyistä kivistä. Messinkilaatat, joista toinen on rajavartiolaitoksen karhu ja toinen tekstilaatta, ovat toteuttaneet nykyisin jo eläkkeellä oleva kapteeni, kuvanveistäjä Urpo Kärri ja laitosmies Kalevi Kuokkanen...
  • Huhtamo Kari - LAPIN JÄLLEENRAKENTAMISEN MUISTOMERKKI 1944 - 1955 (1977)
    Vuonna 1977 valmistunut teos sopii hyvin ”huhtamolaisen” konstruktiivisen liikkeen kuvauksen malliesimerkiksi. Teos sananmukaisesti ponnistaa taivaalle spiraalin muotona. Liike käynnistyy hitaasti, mutta voimistuu mitä ylemmäksi mennään ja päättyy uljaaseen ylöskurkottavaan kolmijakoiseen triumfiin. Kolmijakoisen triumfin jokaiseen päähän Huhtamo on asettanut pienet teräspallot, jotka voidaan käsittää virkkeet lopettaviksi pisteiksi...
  • Seppänen Ensio - RUOTSIN EVAKOSSA KUOLLEIDEN MUISTOMERKKI (1965)
    Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla...
  • Aaltonen Wäinö - MIEHEN KOHTALO TUNTURIN HUIPULLA (1965)
    Rovaniemen hautausmaalla, pienen kukkulan laella kohoaa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen punaiseen graniittiin veistämä sodassa kaatuneiden muistomerkki Miehen kohtalo tunturin huipulla. Veistoksessa näemme kaksi seisovaa sotilasta päät painettuna alas, välissään maassa makaa heidän kuoleva taistelukumppaninsa. Veistos on monumentaalinen ja henkii surumielistä rauhaa...
  • Segerstråle Lennart - ELÄMÄN LÄHDE (1951)
    Rovaniemen kirkon fresko esittää läpileikkausta jokaisen ihmisen yhtä hyvin kuin koko ihmiskunnan sydämestä, jossa hyvän ja pahan välillä käyvä taistelu vie joko elämän lähteelle, Kristuksen kohtaamiseen tai lähteeltä pois, kulkemaan elämäänsä omin päin. Ihmiskuvauksen taustana on karu ja jylhä Lappi, josta maailman valo, Kristus, astuu esille valokehässään. Matkat Sveitsiin, Saksaan ja luonnollisesti Lappiin kuuluivat freskon suunnitteluvaiheeseen. Erään matkan jälkeen Segerstråle kirjoitti: ”Usein lähtee sytyttävä kipinä juuri paikkakunnan omasta keskuudesta ja niistä oloista, joista aiheistoa karttuu luomukseen.” Tämä paikallinen vaikutus on selvästi nähtävissä ”Elämän lähteen” maisemissa, luonnossa, ihmisissä ja elämäntilanteissa...
  • Porila Evert - VAPAUSSODAN SANKARIPATSAS (1922)
    Sijaitsee Rovaniemen ensimmäisellä hautausmaalla. Muistomerkki kunnioittaa Suomen sisällissotaa, jota käytiin vuonna 1918...
  • Kärri Upi - RAIVATEN JA RAKENTAEN (1990)
    Kemijärveläisen Urpo Kärrin teos Raivaten ja rakentaen sijaitsee Uitonpuistossa Ounaskosken sillan länsipäässä. Veistoksen aiheena on pioneerien toiminta Lapin sodassa ja jälleenrakennuksessa. Se on tehty liuskakivestä, ruostumattomasta teräksestä ja peilistä...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)
    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Kallio Kalervo - JÄTKÄ-PATSAS (1955)
    Jätkänpuistossa, sillan länsipäässä sijaitseva Kemi-yhtiön lahjoittama Jätkä-patsas on yksi Rovaniemen tunnetuimpia veistoksia. Se on symboloinut Rovaniemeä jo vuosikymmenten ajan sijoittuen itseoikeutetusti tunnettujen uittojokien rantamaisemiin. Kalervo Kallio on tehnyt jätkästä työn sankarin. Parkkuurauta, pölli ja pöllin parkkaaja ilmaisevat vielä 1950-luvulle tyypillisen työtilanteen...
  • Tuomivaara Teuvo - LOIKKA (2008)
    Loikka-työn lähtökohtana olivat poroa pelkistävä kaariteema ja pohjoinen valo. Useiden luonnosten ja pelkistysten jälkeen Tuomivaara päätyi kahteen vastakkaiseen kaareen. Varsinainen porofiguuri on valmistettu puusta ja sen vastakaari sarvet ja/tai aurinko on tehty teräksestä. Puuosio on veistetty suuresta kelohongasta, joka on tervattu kahteen kertaan...
  • Immonen Risto - ULOSMARSSI (2008)
    Massiivinen teräslevy muodostaa teokselle kehyksen, jossa kaksiulotteisuus muuttuu kolmiulotteisuudeksi poron kääntyessä ja “marssiessa ulos” veistoksesta. Näin samassa teoksessa nähdään sekä poron positiivi että negatiivi. Kuviot muodostavat näin veistoskokonaisuuden, joka “elää” katsottaessa teosta eri kulmista. Ulosmarssi-teoksen materiaalina on massiivinen teräslevy, joka painaa noin 600 kiloa...
  • Huhtamo Kari - M.A. CASTRÉNIN MUISTOMERKKI (1986)
    Kirjaston pääsisäänkäynnin viereisellä ulkoseinällä on M. A. Castrénin muistomerkki. Teos perustuu Alvar Aallon tekemään luonnokseen...
  • Tapper Kain - VUORTEN SYNTY (1988)
    Vuonna 1987 Rovaniemen kaupunki järjesti veistoskilpailun, jonka tarkoituksena oli hankkia idea-luonnoksia uuden kaupungintalon yhteyteen sijoitettavasta veistoksesta. Veistoksen tuli sopeutua Alvar Aallon arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja symboloida Rovaniemen kaupunkia. Tämän kilpailun Kain Tapper voitti teoksellaan Vuorten synty. Tapperin mukaan Vuorten synty kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen...
  • Engblom Tom - OONKO MIE TIELLÄ? (2008)
    Tom Engblom kertoo: Poroja näkee toki metsässäkin, jos sinne pääsee tai vaivautuu menemään. Yleisimminhän näitä olentoja tulee vastaan maantiellä, jossa ne yleensä ovat tiellä, sananmukaisesti. Tästä syntyi ajatus toteuttaa teos nimeltään ”Oonko mie tiellä”. Betoniporo sai pohjansa kaupungilla usein tavatuista sukulaisista, betoniporsaista...
  • Kylänpää Hannele - ÄITI-LAPPI (1989)
    Lapin lääninhallituksen pihalla sijaitseva noin 7 metrin korkuinen myyttinen Äiti-Lappi on kuvanveistäjä Hannele Kylänpään ensimmäinen julkinen veistos. Kylänpää käyttää veistoksissaan päämateriaalina pronssia. Hänen materiaalinkäsittely on hyvin ilmeikästä ja monivivahteikasta ja se sopii ja tukee hyvin hänen aihemaailmaansa: Kylänpää kuvaa mielellään liikettä, lapsia ja eläimiä eri tilanteissa. Teoksen lähtökohtana on keveys ja ilmavuus - teoksellaan taiteilija haluaa rikkoa raskaan pronssin tunnun...
  • Liimatainen Kirsti - KARJALAPATSAS (1957)
    Ruokasenpuistossa sijaitsee Kirsi Liimataisen vuonna 1957 tekemä ja Lapin karjalaisten pystyttämä Karjalapatsas...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)
    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Kivijärvi Harry - FENIX-LINTU (1990)
    Rovaniemen hovioikeuden (ent. Suomen pankin) edustalla sijaitsee Harry Kivijärven veistos Fenix-lintu. Kivijärvi osallistui tällä teoksella Rovaniemen kaupungintalon veistoskilpailuun, oka järjestettiin 1987. Kilpailun voitti Kain Tapperin veistos Vuorten synty, mutta kilpailulautakunta suositti myös Kivijärven veistoksen lunastamista myöhemmin...
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)
    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Huhtamo Kari - TERÄSKONSTRUKTIO (1986)
    Teoksessaan Huhtamo on jäsennellyt tilaa kevyinä viiltoina avaruuteen. Teoksen lähtökohtana ovat ohuet teräksiset linjat. Teräsputki piirtää muodon ja sulkee sisäänsä kappaleen avaruutta. Veistoksen olemus muistuttaa paperille piirrettyjen viivojen luomaa abstraktisuutta ja aineettomuutta...
  • Pullinen Laila - PRIMAVERA (1964)
    Primavera on Laila Pullisen ensimmäinen julkinen veistos ja se on hankittu pian hänen läpilyöntinäyttelynsä (1963 Helsingissä) jälkeen. Teos sijaitsee Ainonkulman asuintalon sisäpihalla. Teoksen nimi Primavera (suomeksi kevät) viittaa veistoksen lähtökohdan olleen italialaisen renessanssimaalari Botticellin maalauksen Primavera vuodelta 1478. Botticellin maalauksessa on kolmen sulottaren piirissä tanssiva ryhmä...
  • Miettunen Sauli - LUONNON OSA (2008)
    Luonnon osa -veistos on muurattu betonista ja kivistä raudasta hitsatun rungon päälle. Betonia on sävytetty, ja kivet on valittu poron muotoja mukaillen. Sarvet on hitsattu ruostumattomasta raudasta, isot kuin puu kivikasan päällä. Poron asento viittaa länkisäärinensä tiellä, auton edessä paikoillansa seisovaan, hivenen pöhköltä näyttävään otukseen, joka ei ymmärrä autojen aiheuttamaa vaaraa...
  • Junaradan idän puolen taisteluasemia ja betonikorsu
    Ounasvaaran junaradan viereisellä sivustalla on myös lukuisia kaivantoja, joista voi päätellä siellä olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupesäkkeitä, myös vartiotoimintaan liittyviä kaivantoja. Ainakin osa näistä lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieressä on pitkä taisteluhautakaivanto, taistelupesäkkeitä ja ampumapoteroita. Taisteluja tällä alueella ei kuitenkaan käyty...
  • Kumma puutarha
    Kumma puutarha -ympäristötaidenäyttelyn teokset käyvät vuoropuheluaan Kirkkolammen puiston kaupunkikeitaan vehreyden ja tuttujen kasvustojen kanssa, tarjoten mahdollisuuksia uusille löytöretkille tutussa puutarhassa. Tapahtuman yhteydessä on tuotettu yhteisöllisiä ympäristötaideteoksia myös Rovaniemen kylien alueelle. Kumma puutarha 2022 järjestää yhteistyössä Rovaniemen kaupunki, kuraattori-kuvataiteilija Tuomas Korkalo ja Taiteen edistämiskeskus. Vuoden 2022 taiteilijat ovat Konsta Huusko, Tanja Koistinen, Piia Lieste ja Pertti Saari...
  • Jaakonkatu 3
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 18
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 20
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Kaupungintalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Kirjastotalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Lappia-talo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Alvar Aalto kierros -Rovaniemellä
    Arkkitehti Alvar Aallon kädenjälki näkyy kaupunkikuvassa Rovaniemellä niin keskustassa kuin vähän kauempanakin. Keskustasta löytyy kävelyreitin varrelta viisi nähtävää kohdetta, vähän kauempana Korkalovaarasta löytyy yksi puutarhamainen asuinalue, Korkalorinne. Aallon poronsarviasemakaavana tunnettu asemakaava (1944-1946) toimi puolestaan jälleenrakennusaikana rakentamisen lähtökohtana. Nimensä kaava sai siitä, että ylhäältä päin katsottuna se muistutti poron päätä: keskuskenttä on poron silmä ja sarvet kaareutuvat orgaanisesti eri puolille kaupunkia...
  • Sinetänpään laavu
    Sinetänpään laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 12,3 km länteen, Mäntyvaara - Pohtimolampi reitin varrella. Hirsirakenteinen laavu on noin 700 metrin päässä Sinettäjärvestä, tunnelmallisessa kuusimetsässä noin 10 m:n päässä reitistä. Laavulla on tulipaikka, penkit ja puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Ratakatua ja edelleen Korkalovaarantietä yhteensä noin 4,3 km, josta oikealle Mäntyvaarantietä noin 1,7 km pysäköintialueelle, josta matkaa laavulle polkua tai talvella latua pitkin noin 7,8 km...
  • Ounaspaviljongin laavu
    Ounaspaviljongin laavu sijaitsee noin 2,6 km Rovaniemen keskusta Sodankylään päin, Ounaspaviljongin alueella. Lähistöllä on myös Koivusaaren luontopolku, joka on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Pieni hirsirakenteinen laavu on lähellä Ounasjoen rantaa. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri...
  • Harjulammen esteetön reitti
    Harjulammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 1,5 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään, Rantavitikalla. Alueella on kaunis linnustoltaan rikas Harjulampi, jonka rantamaisemissa Esteetön reitti kulkee. Paikka on varsinkin lintuharrastajien ja lapsiperheiden suosima. Harjulammen reitti on rakennettu esteettömäksi tieltä lintutornille asti...
  • Muistojen reitti
    Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti. Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan...
  • Vanha Kirkko, 16.–17.7.1932
    Kuvassa on Rovaniemen vanha kirkko seurakunnan 300-vuotisjuhlan aikaan 16.–17.7.1932. Vanhassa puisessa ristikirkossa oli tilaa 1200 henkilölle ja se sijaitsi lähellä nykyistä kirkkoa. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen saksalaiset sytyttivät polttopulloilla kirkon palamaan. Uusi, nykyinen kirkko valmistui elokuussa 1950...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku
    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Castrènin pukkisilta, 1940-luvun loppu
    Kemijoen ylittävät sillat tuhottiin II maailmansodassa. Väliaikainen pukkisilta rakennettiin vuosina 1946–1951 joka kevät jäiden lähdön jälkeen nykyisen Jätkänkynttilän sillan kohdalle. Kemijärven junat kulkivat muutaman talven jäälle asennettuja kiskoja pitkin. Liikennettä Kemi- ja Ounasjoen yli hoidettiin myös losseilla...
  • Uittoa Kemijoella, 1960
    Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu
    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Wiiri-laiva, 1910-luku
    Vaikka Rovaniemelle pääsi 1910-luvulla rautateitse, olivat kulkuyhteydet maanteitse Rovaniemeltä pohjoiseen vielä melko vaatimattomat. Höyrylaivat Wiiri ja Wanttaus kuljettivat 1910-luvulla matkustajia Lainaanrannasta Kemi- ja Ounasjokea ylöspäin. Autojen yleistyessä laivayhteydet kävivät hitaiksi ja ne lopetettiin 1920-luvun lopulla...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku
    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Marttiini 9.12.1955
    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Postiautovarikko, 1940-luku
    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Työväentalo, 1920-luku
    Tukkityöläisten osittain talkootyönä rakentama Työväenyhdistyksen talo toimi punakaartilaisten päämajana vuoden 1918 kansalaissodassa. Helmikuusta 1918 Rovaniemi oli vahvasti valkoisten vallassa ja Työväenyhdistys sai talon uudelleen omaan käyttöönsä vasta vuoden 1920-aikana. Rakennus paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna 1949...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Mäntyvaara - Pohtimolampi ulkoilureitti
    Mäntyvaara – Pohtimolampi ulkoilureitti on ensimmäinen ulkoilureittitoimituksella perustettu reitti Lapin läänissä. Reitillä voi kulkea sulanmaan aikaan toukokuusta lokakuulle. Maastopyöräilyn helpottamiseksi on Mäntyvaaran ja Mellavaaran välisille suoalueille rakennettu vahvennettu polku. Talvella reitille tehdään hiihtolatu välille Mäntyvaara – Sinetänpään laavu...
  • Korkalovaaran luontopolku
    Korkalovaaran luontopolku sijaitsee noin 3,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta länteen. Korkalovaara on yksi Rovaniemeä ympäröivistä vaaroista ja sitä on rakennettu 60-luvulta alkaen. Korkalovaaran pohjoisreunan yläosa on jätetty rakentamatta ja on virkistyskäytössä. Alueella on tennishalli ja pieni laskettelurinne sekä monipuoliset hiihtoladut...
  • Koivusaaren luontopolku
    Koivusaaren luontopolku sijaitsee noin 2,3 kilometriä Rovaniemen keskustasta Sodankylään päin, Ounasjoen suistosaaressa. Luontopolku kuuluu Rovaniemen keskustan alueen reitistöihin. Koivusaaren luontopolku on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Ounasjoen suistosaaret koostuvat matalista hiekkasaarista ja särkistä, jotka jäävät keväisin tulvavesien alle...
  • Kuolavaaran laavu
    Kuolavaaran laavu sijaitsee noin 7,5 km Rovaniemen keskustasta lounaaseen, Imarintien varrella. Hirsirakenteinen laavu on Kuolavaaran päällä kuntoradan vieressä mäntymetsikössä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Kemintietä noin 7,2 km, josta oikealle Imarintietä noin 1,2 km suurjännitelinjan kohdalle...
  • Korkalovaaran luontopolun laavu
    Korkalovaaran luontopolun laavu sijaitsee Korkalovaaran luontopolun varrella noin 4,6 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen. Hirsirakenteinen laavu on rakennettu kummun päälle. Kaksi laavua on vastakkain ja keskellä on tulipaikka. Penkit on molemmilla puolilla laavuissa...
  • Kuninkaanlaavu
    Kuninkaanlaavu sijaitsee Santavaarassa noin 7,6 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Kuninkaanlaavu on hirsinen avokalliolle rakennettu laavu. Sen vieressä on toinen lautarakenteinen laavu. Laavulta on hienot näkymät Ounasjoelle, Ylikylän ja Nivankylän suuntaan...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Iso Kuusisaaren laavu
    Iso Kuusisaaren laavu sijaitsee Kittilän itäpuolen tien varrella noin 11 km Rovaniemen keskustasta Kittilän suuntaan. Laavu on Ounasjoen Iso Kuusisaaressa, Nivankylän kohdalla. Iso hirsirakenteinen laavu sijaitsee saaren itälaidalla. Laavulla on nuotiopaikka laavun edessä ja lähistöllä puuliiteri...
  • Alakorkalon laavu
    Alakorkalon laavu sijaitsee Kemijoen rannalla noin 5 km keskustasta Kemiin päin. Talvella Kemijoen jäällä kulkeva hiihtolatu loppuu laavun edustalle ja laavu onkin hiihtäjien suosima taukopaikka. Hirsirakenteinen laavu on joen rannassa. Laavun edessä on tulipaikka...
  • Niskanperän lintutorni
    Saapumisohje: Lintutornille pääsee nelostieltä (E 75) kolmea eri itään päin kääntyvää kylätietä pitkin. Tienhaarat Niskanperälle sijaitsevat noin kuusi kilometriä Rovaniemeltä etelään. Nelostieltä on ajomatkaa tornille noin kilometri. Lintutorni sijaitsee Kemijoen lahdelmassa, vanhan kylätien varrella, ja torni näkyy hyvin tielle...
  • Paavalniemen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen Jätkänkynttilä -sillalta ajetaan Kajaanintietä (tie 78) Ranuan ja Kajaanin -suuntaan n. 3,5 km ja käännytään Kemijoen itäpuolentielle (tie 926) Tervola –kyltin kohdalta. Ajetaan Kemijoen itäpuolentietä n. 2,5 km, jonka jälkeen käännytään oikealle (länteen päin) Paavalniemi -kyltin kohdalta...
  • Koivusaaren lintutorni
    Saapumisohje: Koivusaaren kelluvalle lintutornille pääsee sekä veneellä että luontopolkua pitkin. Nelostie (E75) kulkee Rovaniemen kohdalla Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa sijaitsevan Koivusaaren läpi. Saarenkylän puolella heti nelostien länsipuolella sijaitsee Ounaspaviljongin ulkoilualue ja venesatama. Sataman reunasta, nelostien vierestä, alkaa Koivusaaren luontopolku...
  • Harjulammen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR