Hakutulos

Muistojen reitti

  • Kuva: AT

    Kuva: AT

  • Kuva: AT

    Kuva: AT

  • Kuva: AT

    Kuva: AT

  • Kuva: AT

    Kuva: AT

  • Kuva: AT

    Kuva: AT

Muistojen reitti

Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti.

Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan. Hallinto- ja kulttuurikeskuksen, Kulttuuritalo Korundin, Arktikum-talon, jokirannan, Ounaskosken sillan ja kirkon kautta kulkevan reitin varrella on 18 ovaalinmuotoista metallikilpeä kiinnitettynä lyhtypylväisiin tai rakennusten seiniin. Kilvissä on 1910–1960-luvulla otettuja valokuvia Rovaniemestä. Vanha kuva on otettu samasta paikasta, johon se on reitillä sijoitettu.

1900-luvun alkupuoli oli merkittävää aikaa Rovaniemelle. Rautatien rakentamisen vauhdittamana Rovaniemi kasvoi ja kehittyi maalaiskylien ryppäästä vilkkaaksi kauppalaksi. Siitä tuli kaupan ja liikenteen keskus, myöhemmin myös hallintokeskus. Rakennukset edustivat empiretyyliä, kertaustyylejä, jugendia, 1930-luvun klassismia ja olipa joukossa funktionalismia edustavia kivitalojakin. Sitten tuli toinen maailmansota, jonka loppumainingeissa Rovaniemi muuttui hetkessä savuavaksi rauniomereksi. 93 % rakennuksista tuhottiin. Historian näkyvät kerrokset pyyhkiytyivät katukuvasta.

Menneisyys on kuitenkin yhä läsnä ja vaikuttaa siihen, millainen Rovaniemi tänään on. Muistojen reitillä taitelijat haluavat vahvistaa Rovaniemen kaduilla kulkevien kokemusta kaupungin olemuksesta tuomalla heidän eteensä historiaa, jota osittain sodan tuhosta johtuen ei enää voi muuten nähdä.

 

Taiteilijoista

Liisa Karintaus (s. 1977, Rovaniemi) on valmistunut Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi vuonna 2006. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 2002 lähtien sekä osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 2000 alkaen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Esitteen teksti pohjautuu Liisa Karintauksen Lapin taidetoimikunnan tuella kirjoittamaan artikkeliin.

Tiia Lepistö (s. 1977, Espoo) on kuvataiteilija AMK (TTVO 2003) ja taiteen kandidaatti (Lay 2009). Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 2000 lähtien.

 

Teoksen toteutus

Teoksen vanhat valokuvat ovat Lapin maakuntamuseon (LMM) ja Kotiseutuyhdistys Rovaniemen

Totto ry:n kokoelmista. Vanhat valokuvat on kaiverrettu ovaalin muotoisiin metallikilpiin. Teoksen materiaalit ovat messinki, alumiini ja ruostumaton teräs. Kilvet on kaivertanut Versaali Oy.

 

Rovaniemen kaupunki, Kulttuurilautakunta

Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi

Rovaniemi 2011

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Pituus: 5,10 km
  • Aika: 3 h
  • Katsottu: 4380
  • Latitude: 66.4981154865527
  • Longitude: 25.722028236096

Lähellä olevia kohteita

  • Harjulammen esteetön reitti
    Harjulammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 1,5 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään, Rantavitikalla. Alueella on kaunis linnustoltaan rikas Harjulampi, jonka rantamaisemissa Esteetön reitti kulkee. Paikka on varsinkin lintuharrastajien ja lapsiperheiden suosima. Harjulammen reitti on rakennettu esteettömäksi tieltä lintutornille asti...
  • Vanha Kirkko, 16.–17.7.1932
    Kuvassa on Rovaniemen vanha kirkko seurakunnan 300-vuotisjuhlan aikaan 16.–17.7.1932. Vanhassa puisessa ristikirkossa oli tilaa 1200 henkilölle ja se sijaitsi lähellä nykyistä kirkkoa. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen saksalaiset sytyttivät polttopulloilla kirkon palamaan. Uusi, nykyinen kirkko valmistui elokuussa 1950...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku
    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Castrènin pukkisilta, 1940-luvun loppu
    Kemijoen ylittävät sillat tuhottiin II maailmansodassa. Väliaikainen pukkisilta rakennettiin vuosina 1946–1951 joka kevät jäiden lähdön jälkeen nykyisen Jätkänkynttilän sillan kohdalle. Kemijärven junat kulkivat muutaman talven jäälle asennettuja kiskoja pitkin. Liikennettä Kemi- ja Ounasjoen yli hoidettiin myös losseilla...
  • Uittoa Kemijoella, 1960
    Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu
    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Wiiri-laiva, 1910-luku
    Vaikka Rovaniemelle pääsi 1910-luvulla rautateitse, olivat kulkuyhteydet maanteitse Rovaniemeltä pohjoiseen vielä melko vaatimattomat. Höyrylaivat Wiiri ja Wanttaus kuljettivat 1910-luvulla matkustajia Lainaanrannasta Kemi- ja Ounasjokea ylöspäin. Autojen yleistyessä laivayhteydet kävivät hitaiksi ja ne lopetettiin 1920-luvun lopulla...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku
    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Marttiini 9.12.1955
    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Postiautovarikko, 1940-luku
    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Työväentalo, 1920-luku
    Tukkityöläisten osittain talkootyönä rakentama Työväenyhdistyksen talo toimi punakaartilaisten päämajana vuoden 1918 kansalaissodassa. Helmikuusta 1918 Rovaniemi oli vahvasti valkoisten vallassa ja Työväenyhdistys sai talon uudelleen omaan käyttöönsä vasta vuoden 1920-aikana. Rakennus paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna 1949...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Harjulammen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä...

Jaa reitti


QR