1 LUETAAN OUNASVAARAN KOIVU SADUN TOINEN OSA
“Kesäisin ja talvisin ovat Ounasvaara ja Pöyliövaara yhtä tasaisen kauniin vihreät kumpikin, mutta keväällä, kun yhtämittainen valo herättää lehtipuut, huomaat heti, miten erilainen on niitten kasvillisuus. Ounasvaara on keväällä yhtä tasainen vihreä kuin ennenkin, sillä se on aivan havupuitten peitossa, mutta Pöyliövaarassa näkyy vaaleita iloisia pilkkuja, herääviä lehtipuita. Kesä taas tasoittaa havu– ja lehtipuitten värit, mutta entä syksyllä, kun lehdet muuttuvat punaisiksi ja keltaisiksi, silloin Pöyliövaara säteilee ja hehkuu kirkkaissa väreissään, kun taas Ounasvaara on yhtä tasaisen vihreä kuin ennenkin.”
2 KATSOTAAN EDESSÄ AVAUTUVAA NÄKYMÄÄ/MAISEMAA
Katseella tarkkaillaan näkymää, mitä värejä siellä nähdään. Pohditaan yhessä, miten vuodenajat muuttavat tätä maisemaa. Millaisia värejä eri vuodenajat tuovat luontoon. Mikä on luonnon merkitys ihmiselle. Mitä luonnossa voidaan tehdä.
3 TUTKITAAN MÄNTYÄ, KUUSTA JA KOIVUA
Haetaan yhdessä mänty ja tutkitaan sitä. Sitten haetaan Kuusi ja tutkitaan sitä. Sitten haetaan yhdessä koivu ja tutkitaan sitä. Puiden tutkimisessa käytetään hyväksi kaikkia aisteja.
4 PANTOMIIMIA ERI VUODENAJOISTA
Keksitään jokaisesta vuodenajasta 2-3 tilannetta, joita sitten yhdessä tehdään toiminnan kautta. SYKSY: esimerkiksi lehtiä putoaa koivusta, seurataan katseella lehtien putoamista tai ollaan itse lehti, joka putoaa maahan. Kerätään maastosta mustikoita ja syödään niitä. TALVI: esimerkiksi ollaan koivuja, koivulla on kylmä, koivu yrittää ravistella oksiltaan lunta pois. Rakennetaan kuviteltu lumiukko tai ollaan lumisotaa. Hiihdetään. Kuvitellaan taivaalla revontulet, muututaan värikkäiksi revontuliksi, jotka hehkuvat taivaalla ja aloittavat revontulten tanssin. KEVÄT: esimerkiksi ollaan lumiukkoja, jotka aurinko sulattaa. Ollaan koivuja, jotka heräävät talvihorroksesta ja lehdet tulevat oksiin. Koivu haistelee kevään tuoksuja, kuuntelee puron solinaa, näkee kun karhu herää talviunestaan. KESÄ: esimerkiksi koivu tuntee ihanan lämpimän tuulen, oksat heiluvat tuulessa. On kuuma, aurinko häikäisee. Mitä koivu kesällä näkee, kun ihmiset liikkuvat, koivu näkee lasten uivan järvessä jne, ollaan hölkkäämässä, ollaan piknikillä. Tämän voi tehdä myös koivun tai ihmisen sijaan eläinhahmoilla tai satuhahmoilla.
5 TUTKITAAN YMPÄRISTÖÄ
Etsitään ympäristöstä 1-3 itseä kiinnostavaa luonnon materiaalia esimerkiksi kiviä, oksia, sammalta, käpyjä. Esitellään ne toisille ja kerrotaan niistä muille pieni tarina, joka liittyy johonkin vuodenaikaan. Voidaan tehdä myös niin, että yhdessä keksitään tarina vaikkapa kivelle. Tai tehdä siten, että yhdessä valitaan luonnon materiaaleista 1-3. Otetaan esille esimerkiksi käpy. Jokainen vuorollaan katsoo, tuoksuttelee, maistelee, kuulostelee ja tunnustelee käpyä. Jokainen miettii kävystä lyhyen tarinan ja sitten kerrotaan vuorotellen oma mietitty käpy tarina.
6 MIKSI TÄMÄ YKSITYISKOHTA?
Etsitään ja liikutaan ympäristössä. Kiinnitetään ympäristössä huomiota itseä kiinnostavaan yksityiskohtaan. Mikä luonnon/ympäristön yksityiskohta on kaunis, ruma, pelottava, vaarallinen, inhottava, miellyttävä, herkullinen, taiteellinen, lempeä, ihana. Valitaan luonnosta 1-2 yksityiskohtaa ja perustellaan muille, miksi se on ruma tai kaunis jne. Voidaan tehdä myös siten, että valitaan luonnosta 1-2 yksityiskohtaa ja kerrotaan muille, mitä sen kanssa minä voin tehdä.
7 KERROTAAN MAISEMAAN LIITTYVÄ KEKSITTY FIKTIIVINEN TARINA
Jokainen voi halutessaan kertoa jonkin lyhyen fiktiivisen tarinan, joka liittyy edessä avautuvaan ympäristöön/maisemaan. Voidaan tehdä myös pareittain.
8 FIKTIIVISEEN TOIMINTAAN HEITTÄYTYMINEN
Keksitään yhdessä luontoon liittyvää toimintaa kasvien, puiden ja eläinten näkökulmasta ja sitten tehdään siitä yhdessä toimintaa. Esimerkiksi tuuli, joka muuttuu myrskyksi, ollaan puun lehtiä, jotka putoavat puista, aurinko, joka paistaa lämpimästi, aurinko sulattaa lumen, ollaan puro, joka solisee tai jäälautta joka ajelehtii eteenpäin, sade, pakkanen, lumihiutale jne.
9 ÄÄNIKUVIEN LUOMINEN ERI VUODENAJOISTA
Tehdään kaikki yhdessä. Millaista ääntä kuuluu syksyllä, talvella, keväällä ja kesällä. Käytetään omaa ääntelyä ja ympäristöstä löytyviä luonnon materiaaleja, kuten esimerkiksi kiviä, oksia. Sitten tehdään äänikuvat syksystä, talvesta, keväästä ja kesästä.
10 TÄMÄN YMPÄRISTÖN LEMPIPAIKKA
Etsitään ympäristöstä itselle lempipaikka. Jokainen kun on löytänyt lempi paikkansa jää siihen. Kun kaikki ovat löytäneet lempi paikkansa niin jokainen vuorollaan esittelee lempi paikkansa toisille. Hän kertoo muille, miksi valitsi juuri tämän lempi paikakseen ja mitkä tässä lempipaikassa ovat huonot ja hyvät puolet ja mitä siinä voisi tehdä.
11 LOPUKSI
Jokainen kertoo toisille mikä on hänen lempi vuodenaika ja perustelee miksi. Kun kaikki ovat tämän vuorollaan muille kertonut, pohditaan yhdessä mikä on Ounasvaaran koivun lempi vuodenaika ja pohditaan sille myös perustelut.
Vinkit sadun käsittelyyn on tehnyt Mika Harjumaa.