Hakutulos
74 / 262 kpl
Järjestele
  • Kumma puutarha

    Kumma puutarha -ympäristötaidenäyttelyn teokset käyvät vuoropuheluaan Kirkkolammen puiston kaupunkikeitaan vehreyden ja tuttujen kasvustojen kanssa, tarjoten mahdollisuuksia uusille löytöretkille tutussa puutarhassa. Tapahtuman yhteydessä on tuotettu yhteisöllisiä ympäristötaideteoksia myös Rovaniemen kylien alueelle. Kumma puutarha 2022 järjestää yhteistyössä Rovaniemen kaupunki, kuraattori-kuvataiteilija Tuomas Korkalo ja Taiteen edistämiskeskus. Vuoden 2022 taiteilijat ovat Konsta Huusko, Tanja Koistinen, Piia Lieste ja Pertti Saari...
  • Kylänpää Hannele - ÄITI-LAPPI (1989)

    Lapin lääninhallituksen pihalla sijaitseva noin 7 metrin korkuinen myyttinen Äiti-Lappi on kuvanveistäjä Hannele Kylänpään ensimmäinen julkinen veistos. Kylänpää käyttää veistoksissaan päämateriaalina pronssia. Hänen materiaalinkäsittely on hyvin ilmeikästä ja monivivahteikasta ja se sopii ja tukee hyvin hänen aihemaailmaansa: Kylänpää kuvaa mielellään liikettä, lapsia ja eläimiä eri tilanteissa. Teoksen lähtökohtana on keveys ja ilmavuus - teoksellaan taiteilija haluaa rikkoa raskaan pronssin tunnun...
  • Kärri Upi - RAIVATEN JA RAKENTAEN (1990)

    Kemijärveläisen Urpo Kärrin teos Raivaten ja rakentaen sijaitsee Uitonpuistossa Ounaskosken sillan länsipäässä. Veistoksen aiheena on pioneerien toiminta Lapin sodassa ja jälleenrakennuksessa. Se on tehty liuskakivestä, ruostumattomasta teräksestä ja peilistä...
  • Lappia-talo

    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Lastenkoti

    Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
  • Laurin verstas, 1950-luku

    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Liimatainen Kirsti - KARJALAPATSAS (1957)

    Ruokasenpuistossa sijaitsee Kirsi Liimataisen vuonna 1957 tekemä ja Lapin karjalaisten pystyttämä Karjalapatsas...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu

    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta

    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta sisältää 17 kohdetta...
  • Marttiini 9.12.1955

    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Miettunen Sauli - LUONNON OSA (2008)

    Luonnon osa -veistos on muurattu betonista ja kivistä raudasta hitsatun rungon päälle. Betonia on sävytetty, ja kivet on valittu poron muotoja mukaillen. Sarvet on hitsattu ruostumattomasta raudasta, isot kuin puu kivikasan päällä. Poron asento viittaa länkisäärinensä tiellä, auton edessä paikoillansa seisovaan, hivenen pöhköltä näyttävään otukseen, joka ei ymmärrä autojen aiheuttamaa vaaraa...
  • Muistojen reitti

    Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti. Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan...
  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta

    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
    3,0/5
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)

    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku

    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)

    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Oluttehdas, 1930-luku

    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku

    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat

    Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia. Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää...
  • Ounasvaaran satupolku

    Satupolku sisältää 6 rastia. Jokaisella rastilla pysähdytään.Jokaisella rastilla pysähdytään lukemaan sadusta pieni luku ja tekemään satuun liittyviä moniaistillisia tehtäviä. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 800 metriä ja sen kulkeminen edestakaisin kävellen kestää vajaan tunnin, johon on vielä lisättävä rasteilla vietettävä aika. Ounasvaaran koivu -sadun on kirjoittanut Annikki Setälä...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku

    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Porila Evert - VAPAUSSODAN SANKARIPATSAS (1922)

    Sijaitsee Rovaniemen ensimmäisellä hautausmaalla. Muistomerkki kunnioittaa Suomen sisällissotaa, jota käytiin vuonna 1918...
  • Poskiparta Kari - LAPIN RAJAVARTIOSTON MUISTOMERKKI (1979)

    Lapin rajavartioston muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta. Se sijaitsee vanhan Rajavartioston esikuntarakennuksen paikalla, joka purettiin 1960- luvulla. Muistomerkin muodostaa vanhan rajavartioston pääportin porttipaadet ja sen jalusta on muurattu Inarinjärvestä kerätyistä kivistä. Messinkilaatat, joista toinen on rajavartiolaitoksen karhu ja toinen tekstilaatta, ovat toteuttaneet nykyisin jo eläkkeellä oleva kapteeni, kuvanveistäjä Urpo Kärri ja laitosmies Kalevi Kuokkanen...
  • Postiautovarikko, 1940-luku

    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
    4,0/5
  • Pullinen Laila - PRIMAVERA (1964)

    Primavera on Laila Pullisen ensimmäinen julkinen veistos ja se on hankittu pian hänen läpilyöntinäyttelynsä (1963 Helsingissä) jälkeen. Teos sijaitsee Ainonkulman asuintalon sisäpihalla. Teoksen nimi Primavera (suomeksi kevät) viittaa veistoksen lähtökohdan olleen italialaisen renessanssimaalari Botticellin maalauksen Primavera vuodelta 1478. Botticellin maalauksessa on kolmen sulottaren piirissä tanssiva ryhmä...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)

    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Rommelin kenttä

    Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
  • Saksalaisaika Ounasvaaralla - historiakierros jatkosodan maisemiin

    Ounasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitkö, että vuosina 1941-1944 se oli myös Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? Tämä kävelyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan jäänteille Ounasvaaran ja Lähteentien alueella. Reitin pituus on 4,2 kilometriä ja sen kiertäminen kävellen kestää noin kolme tuntia. Reitti, kohteiden sijainnit reitin varrella ja kohteiden kuvaukset sekä valokuvat löytyvät tästä palvelusta...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa

    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
  • Segerstråle Lennart - ELÄMÄN LÄHDE (1951)

    Rovaniemen kirkon fresko esittää läpileikkausta jokaisen ihmisen yhtä hyvin kuin koko ihmiskunnan sydämestä, jossa hyvän ja pahan välillä käyvä taistelu vie joko elämän lähteelle, Kristuksen kohtaamiseen tai lähteeltä pois, kulkemaan elämäänsä omin päin. Ihmiskuvauksen taustana on karu ja jylhä Lappi, josta maailman valo, Kristus, astuu esille valokehässään. Matkat Sveitsiin, Saksaan ja luonnollisesti Lappiin kuuluivat freskon suunnitteluvaiheeseen. Erään matkan jälkeen Segerstråle kirjoitti: ”Usein lähtee sytyttävä kipinä juuri paikkakunnan omasta keskuudesta ja niistä oloista, joista aiheistoa karttuu luomukseen.” Tämä paikallinen vaikutus on selvästi nähtävissä ”Elämän lähteen” maisemissa, luonnossa, ihmisissä ja elämäntilanteissa...
Edellinen 1 2 3Seuraava