Saksalaisaika Ounasvaaralla - historiakierros jatkosodan maisemiin

Kohteet

• Junaradan idän puolen taisteluasemia ja betonikorsu

  Ounasvaaran junaradan viereisellä sivustalla on myös lukuisia kaivantoja, joista voi päätellä siellä olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupesäkkeitä, myös vartiotoimintaan liittyviä kaivantoja. Ainakin osa näistä lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieressä on pitkä taisteluhautakaivanto, taistelupesäkkeitä ja ampumapoteroita. Taisteluja tällä alueella ei kuitenkaan käyty...
• Mysteeriparakki ja taisteluhauta

  Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
• Rommelin kenttä

  Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
• Sicherheitsdientsin vankila

  Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleillä varustettu Sicherheitsdientsin eli turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity...
• Frontleitstelle 42:n parakkileirialue

  Tällä rautatien ja Lähteentien välisellä alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin käyttöön 15.3.1943. Täällä oli kivikoululta siirtyneen entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia – kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta. Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten...
• Lastenkoti

  Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
• Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana

  Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
• Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana

  Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä...
• Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa

  Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
• Ilmatiedusteluyksikön majoitustila ja sen ympäristö

  Rovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten käytössä. Siellä oli useita parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, eläinlääkintä- ja kuljetuskomppanioiden alue, turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sekä tietysti Rommelin kenttä. Lastenkodin ja Ranuantien yläpuolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteellä oli Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue. Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941...
• Kenraalieversti Eduard Dietl

  Kenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimmän ajan saksalaisten armeijan komentajana Lapissa. Hitler nimitti hänet uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa 1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siitä huolimatta hänen omien sanojen mukaan hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan...
• Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat

  Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia. Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää...